Abelia Studios, Tsilivi – kokemukset ja arvostelut

Ihanan pieni ja kotoisa hotelli, jonka omisti mahtava perhe! Huoneeseen kannattaa ottaa lisämaksusta ilmastointi, ellei halua nukkua ovi auki kauheassa melussa joka kuuluu kadulta. Ihan hotellin vieressä uima-allas, jossa oli paljon vapaita aurinkotuoleja. Myös allasbaari oli hyvä kokemus, aamupalan sekä drinkkien osalta.

Abelia Studios sopii parhaiten niille, jotka hakevat lähinnä kattoa pään päälle, ja paikkaa jossa voi nukkua ja käydä suihkussa. Erityismaininta ainakin huoneen 7 sänky oli todella kova, sängyssä ei petaria ollenkaan, vain kova patja. Suihkusta ei kaikkina iltoina tullut kuumaa vettä. Huoneiden siivous oli hyvä, alkuun tietysti oli vähän outoa laittaa käytetty vessapaperi roskiin eikä vetää pytystä. Kylppäri on todella pieni, ja pienuus korostuu kun ovi aukeaa sisäänpäin niinkuin ulkomailla usein. Kylppärissä ei ylimääräistä laskutilaa millekään. Parvekkeen ovet mukavasti kaksiosaiset, vaimensivat liikenteen ääniä mukavasti. Maksullinen ilmastointi toimi hyvin. Tämän hotellin ehdottomasti paras puoli oli yhteinen allasalue ja snackbaari viereisen hotellin kanssa. Ilman sitä olisi ollut todella vaatimaton. Se pelasti paljon. Allas oli tarpeeksi iso ja snackbaarissa oli hyvät ruuat, juomat ja kiva henkilökunta. Pitkä miinus hotellin oman wifin toimimattomuudesta ja kielitaidottoman henkilökunnan vaikeudesta selvittää wifin salasanaa. Tässäkin tuli apuun naapurohotellin hyvä wifi.

Kiva pieni perhehotelli rauhallisella paikalla. Yllätti meidät positiivisesti hintaansa nähden. Huone sopivan kokoinen kahdelle, keittiössä tarvittavat välineet, hyvä sänky ja parveke oli ekstra luksusta. Mikroa olisin kaivannut "grillin" sijaan, mutta ilmankin pärjäsi loistavasti. Viereisen hotellin uima-allas yhteiskäytössä plussaa. Omistajaperhe asui hotellin alakerrassa. Olivat mukavia ja auttoivat tarvittaessa. Hotellia vastapäätä kadun toisella puolella on waterpark, joka näytti olevan vilkkaassa käytössä. Mahtava lapsille. Matka kylän keskustaan oli sopiva n.500m ja rantaan n. 800m. Bussilla pääsi nopeasti kaupunkiin shoppailemaan ja tutustumaan paikkoihin, joka oil siisti ja sopivan kokoinen.

siisti ja ystävällinen palvelu

Vaatimaton hotelli, niukka keittiö varustus, joka vaihteli eri huoneissa samoin kalustus. Piti pyytää tuoli huoneeseen.kahdenhengen huoneessa ei kahdelle istuma paikkaa.pienen hotellin etuna rauhallista

pieni hotelli yllättävän hyvä uima-allas lähellä ja paikka rauhallinen piieni miinus kun allasbaari oli iltapäivällä kiinni koska sieltä sai auki olo aikaan oikein mahtavia pitsoja

Hotellimme oli juuri niin kuin pitääkin, ei edes respaa ollut täällä, passit sai siis pitää itsellään. Siivous pelasi hyvin. Keittonurkkauksessa tarvittavat astiat, vedenkeitin, pari keittolevyä sekä pikkuinen leipägrilli ja jääkaappi. Vieressä heti pikkuinen marketti ja vesipuisto sekä lyhyt matka rannalle. Taksilla pääsi nopeasti Zakynthoksen keskustaan 11 € ( bussillakin olisi päässyt mutta oltiin laiskoja) kävelymatkan päässä useita ravintoloita ja kauppoja. Viereisen hotellin uima-allas sekä allasbaari käytössä ( tuolta sai myös kattavasti ruokaa, aamupalaa, toasteja, salaatteja ym ) Hotellin porukka oli todella mukavaa, tarjosivat grillaamaansa souvlakia kun heillä suku kerääntyi pihalle viettämään iltaa. Jos jotain negatiivista pitää keksiä niin vierestä kulki vilkas tie jonka äänet kantautuivat varsinkin yöllä sisälle kun nukuimme tuuletusluukut auki, meitä tämäkään ei haitannut. Hinta laatu suhde oli tässä täysi kymppi

Emme menneet tähän majapaikkaan, vaan itse varaamaamme hotelliin.

Abelia studios ; Liikenteen melu ja naapuri hotellin musiikki häiritsivät iltä kymmeneen asti

Matkustimme ystäväni kanssa elokuussa kaksiviikkoiselle matkalle turistien täyttämälle Zakynthoksen saarelle, Tsilivi -nimiseen kaupunkiin. Kaksi viikkoa oli juuri sopiva aika tutustua tähän pieneen, reilun 400 km² kokoiseen, kilpikonnista ja kirkkaista vesistä tunnetuun saareen. Kirkkaita vesiä hienoine sileähiekkaisine rantoineen kyllä riitti ympäri saarta, mutta kilpikonnia ei näkynyt missään muualla kuin turistimarketeissa pehmoleluina ja muina matkamuistoina. Konnien pesiä kyllä bongasin Kalamaki -kaupungin Crystalbeachilta. Rannalle ajoimme autolla, mikä oli helppo vuokrata vaihtoehtoina mönkijät tai vaikkapa polkupyörä, mitkä ovat sopivia pienikokoisen saaren tutkimiseen. Sillä pääsimme Bananabeachille, pääkaupunkiin ja pikkukyliin. Päivät kuluivatkin rannalla löhötessä yli 30 asteen helteessä ja uidessa sinisenkirkkaassa, lämpimässä merivedessä tai ottamalla rennosti hotellimme uima-altailla nukkuen krapulaa pois, mikä oli seurausta Zakynthoksen yöelämästä. Tsilivissä ei ollut muuta kuin pari pientä irkkupubia ja coctailbaaria, loput perheenisille sopivia sporttibaareja, joista seurattiin iloisesti jalkapalloa. Laganas -kaupunki oli toinen juttu. Juopuneiden nuorten brittien ja yökerhojen täyttämä ylihinnoiteltu bailausmesta sai yöt kulumaan nopeasti. Muualta saarta ei löytynyt sen pahemmin muutaTsiliviksestäkään, joten bilehileet ottanevat suunnakseen Laganasin. Perheellisille sen sijaan suosittelen kaikkia muita saaren lomakyliä. Teimme myös noin viisituntisen veneretken Sinisiin luoliin Hylkypoukaman kautta. Veneretkiä on tyrkyllä joka nurkassa ja pienen vertailun avulla saimme sellaisen 17 euron hintaan kuljetuksineen. Alunperin etukäteen ennen matkaamme varaamamme samankaltainen reissu olisi ollut 20 euroa enemmän, mutta onneksi peruutimme matkat löytääksemme jotain parempaa. Eli suosittelen retkien varaamista paikan päällä. Reissuja löytyy kymmenittäin erilaisine veneineen ja palveluineen, jokaiseen makuun. Lähdimme päivällä Tsiliviksestä bussilla Alykes -kaupunkiin, jossa saimme hetken uida odottaessamme venettä, millä lähtisimme näkemään saarta mereltä käsin. Vene oli kaksikerroksinen, joten aurinkoa palvovat voivat istuutua katolle, mutta esimerkiksi lapsille sopivampi paikka on auringon suojassa alakerrassa, missä on lasinen pohja, josta bongailla kaloja ja ihmetellä kuinka kirkas merenpohja näkyy vaikka syvyyttä on monta metriä. Pieni baari tarjosi janoisille virvokkeita ja sipsejä pikkunälkään. Saavuimme ensin täyteen turisteja sullotulle Hylkypoukamalle, jolle valokuvat eivät tee oikeutta. Hiekka oli täynnä isoja, meren pyöristämiä läpimitaltaan noin 1cm- 5cm kiviä, mutta ne eivät satuttaneet jalanpohjia ja olivat siitä mahtavia, että lähtivät heti pyyhkimällä helposti pois koko vartalolta. Tunnin lilluskelun jälkeen, veneemme tuli hakemaan meitä rannalta ja lähdimme kohti sinisiä luolia. Pysähdyimme muutaman kerran myös uimaan ja hyppäsinkin veneen katolta virkistymään veteen. Retkellä tuli uitua paljon, joten olinkin rättiväsynyt kun bussimme vei meidät rivitalomaiselle hotellillemme. Hotellilla meitä kuitenki odotti yllätys. Jääkaappimme yksi tasoista oli ulko-ovemme edessä olevassa isossa kukkaruukussa vieressään lusikka. Noukimme tason ja lusikan takaisin sisälle ja selvittelyjen jälkeen ainoa syyllinen tälle ei voinut olla kuin viereisessä huoneessamme asuva siivooja. Siivooja ei kuitenkaan osannut sanaakaan englantia, joten syytä hänen toiminnalleen voimme vain arvailla. Hotelli oli myös erittäin heikosti äänieristetty, eikä sitä helpottanut se, että samainen siivooja aloitti kälättämisensä aamulla kello 8-9 mihin heräsimmekin joka ikinen aamu. Itse hän tuli kuitenkin meitä hyssyttelemään parvekkeella, vaikka juttelimme normaalilla äänenvoimakkuudella yhdeksän aikaan illalla toisen naapurimme kanssa. Itse hotellihuone oli viihtyisä, hyvin varustellulla keittiöllä, johon kuului perusastiasto, pannu, kattila, sähköliesi, vedenkeitin ja voileipägrilli. Vessassa piti vain muistaa olla laittamatta paperia pönttöön niinkuin muuallakin Kreikassa on tapana ahtaiden putkien vuoksi. Ison miinuksen havaitsimme vasta viikon oleskelun jälkeen, kun ystäväni jalassa huomasimme punaisia pilkkuja rivissä. Hetken googlettelun jälkeen, päätin tarkistaa näkyykö patjojen alla mahdollisten lutikoiden ulostetta. Löysimmekin sänkylistojen kohdalla mustia pilkkuja, joita vertasimme netistä löytämiimme kuviin ja kun vielä vertasimme ystäväni puremiakin, olimme aivan varmoja että hotellilla on lutikkaongelma. Onni onnettomuudessa on kuitenkin se, että huomasimme ongelman ennen kuin veimme niitä vaatteidemme mukana koteihimme Suomeen. Kannattaa varoa hieman liikennettä, joka on vaarallisempaa ja vauhdikkaampaa kuin Suomessa ja ruusuja tyrkyttäviä turkkilaistyttöjä, jotka työntävät käteesi ruusun sanoen sen olevan ilmainen, mutta sen jälkeen vaativatkin rahaa. Älä vastaanota mitään ”ilmaista” kuten ei missään ulkomailla muutenkaan kannata. Paikalliset ihmiset siivoojaa lukuunottamatta saarella olivat erittäin ystävällisiä ja hyväntuulisia, mutta tylsää seuraa. Englantia osattiin mainiosti ympäri saarta, rantoja löytyi paljon, sää suosi, sillä pidämme kovasti myös 37 asteen helleaalloista. Yölämpötila oli noin 25 asteen luokkaa, joten missään vaiheessa ei tarvinnut värjötellä.