Tietoa kohteesta

Matkustusasiakirjat

Tarkista matkakohteesi ajankohtaiset maahantulovaatimukset ja ohjeistukset ennen matkaa joko kohdemaan lähimmästä edustustostaSuomi ulkomailla -sivuilta tai Finnairin sivuilla olevasta matkustusvaatimuskartasta. Kiinnitä erityistä huomiota vaadittaviin matkustusdokumentteihin, esim. mahdolliseen maahantulokaavakkeeseen ja todistukseen negatiivisesta koronatestistä tai vaadittavista rokotuksista. Ohjeistukset voivat muuttua, joten seuraa ohjeistuksia sekä ennen matkaa että matkan aikana.



Important information for non-Finnish citizens

If you are not a Finnish citizen, please note that you may need a visa for the country you are travelling to. You will need to check your visa requirements from the nearest embassy of the destination country yourself. Please note that you may also need a transit visa.


Terveys ja turvallisuus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta saat ajankohtaiset tiedot lomakohteesi terveystilanteesta ja rokotussuosituksista. Matkailijan terveysoppaaseen pääset tästä.

Ulkoministeriö
Lomamaasi matkustusturvallisuuteen liittyvät ulkoasiainministeriön julkaisemat matkustustiedotteet löydät Matkustaminen-otsikon alta. Sivuilla on myös lomakohdettasi lähinnä olevan Suomen edustuston yhteystiedot.


Japanin hintataso

Hintataso Japanissa on suunnilleen sama kuin Suomessa niin ruokailun kuin ostosten suhteen. Ravintoloiden ja ostosmahdollisuuksien runsauden myötä hintahaitari on suuri. Hintatietoinen aterioi ja tekee ostoksia edullisemmin kuin Suomessa.


Hyvä tietää ennen matkaa

Matkavaluutta

Japanin valuutta on jeni (JPY).


Tapakulttuuri ja pyhäpäivät

Japanilainen tapakulttuuri on monisäikeinen ja käyttäytymissäännöt monimutkaiset. Vieraiden ei oleteta tuntevan japanilaista etikettiä, mutta Japanissa on hyvä muistaa kohtelias käytös.
Esimerkiksi tervehtimisessä on omat tarkat sääntönsä, mutta vierailija voi osoittaa kohteliaisuuttaan tervehtimällä paikallista hieman kumartaen. 

Pyhäpäiviä
11.2. Japanin perustamisen muistopäivä
20. tai 21.3. kevätpäivän tasaus
29.4. Showa-päivä, keisari Hirohiton muistopäivä
3.5. perustuslain päivä
4.5. vihreä päivä
5.5. lastenpäivä
heinäkuun 3. maanantai merenpäivä
syyskuun 3. maanantai vanhusten kunnioittamisen päivä
23. tai 24.9. syyspäivän tasaus
2.10. kuntoilupäivä

29.4.–5.5. vietetään Kultaista viikkoa, joka on yksi tärkeimmistä loma-ajoista. Lento- ja rautatieasemat sekä nähtävyyspaikat ovat ruuhkaisia.


Ruokakulttuuri

Japanilaisen aterian yleisin raaka-aine on keitetty valkoinen riisi gohan, lisäksi erilaisia mereneläviä sekä merilevää käytetään runsaasti. Toisinaan riisi korvataan nuudeleilla, joita on kahta perinteistä tyyppiä; pitkää ohutta tattarista valmistettua nuudelia soba ja paksua vaaleaa vehnänuudelia udo.

Japanilaiset syövät lähes päivittäin tofua ja useimpien aterioiden kanssa tarjoillaan misokeittoa sekä pikkelsiä tsukemono. Puhtaiden, tuoreiden raaka-aineiden lisäksi kaunis kattaus ja tarjoiluastiat ovat olennainen osa ateriaa.

Vaikka sushi on tunnettu kautta maailman, on japanilainen ruoka paljon muutakin kuin sushi. Susheja on erilaisia, jotkut sushit syödään puikoilla, toiset sormin. Sushi kastetaan varovaisesti pieneen määrään soijaa. Tulisen wasabi-tahnan lisäksi sushin kanssa tarjotaan usein ohueksi viipaloitua inkiväärin juurta gari.

Suosittuja liharuokia puolestaan ovat sukiyaki, hot pot -tyylinen shabu-shabu sekä ishiyaki, teriyaki ja yakitori. Tempura on mm. kuorrutetuista jättiravuista ja vihanneksista uppopaistettu herkku.

Perinteisesti japanilainen nauttii aamiaiseksi kulhollisen riisiä, misokeiton, pikkelsejä ja kalaa sekä teetä. Lounaaksi voidaan nauttia nuudeleita tai suuri kulhollinen riisiä, jonka päällä on haudutettua lihaa tai kalaa donburi. Kiireinen ruokailija voi valmistaa ennakkoon kotona tai ostaa kioskista tai marketista mukaan työpaikalle eväslaatikkoon pakatun perinteisen lounaan bento. Päivän päätteeksi iltaa istutaan työkavereiden ja ystävien kanssa japanilaisessa pubisa izakaya, jossa juotavan lisäksi on tarjolla pöytäseurueen kesken jaettavaa pubiruokaa sakana.

Olut biiru on yleinen ruokajuoma, mutta myös viinejä on tarjolla. Japanilainen riisiviini sake sopii mainiosti aterialla palan painikkeeksi eikä vaihtoehdoista ole pulaa, erilaisia sakeja on satoja lajeja. Aivan kuten viini myös sake valitaan ruoan perusteella. Sakea voidaan juoda joko kylmänä tai lämpimänä vuodenaikojen mukaan. Sakea vahvempi juoma on shochu, jota voidaan valmistaa riisin lisäksi useista muista raaka-aineista esim. sokeriruo´osta. Yleensä ravintoloissa on ruuan kanssa tarjolla rajattomasti vihreää teetä.

Ruokailu aloitetaan liittämällä kämmenet yhteen, kumartaen pienesti ja sanomalla itadakimasu. Ruokahetki päätetään lausumalla gochiso-sama deshita. Ruokaan suhtaudutaan kunnioittavasti eikä Japanissa esimerkiksi syödä tai juoda kävellessä. Puikot ovat yleisimmät ruokailuvälineet. Soija ja muut kastikkeet tarjotaan omissa kulhoissaan eikä niitä kaadeta ruuan päälle. Juominen aloitetaan vasta lasien kohottamisen ja kanpai-toivotuksen jälkeen.

Aikaero

Kello on kesäaikana 6 tuntia enemmän kuin Suomessa.

Asukasluku

n. 125 miljoonaa

Kieli

japani

Pinta-ala

377 835 km²

Pääkaupunki

Tokio

Uskonto

shintolaisuus, buddhalaisuus, taolaisuus, konfutselaisuus ja kristinusko

Valtiomuoto

perustuslaillinen monarkia

Valuutta

Japanin jeni (JPY).